Joulujuttuja (Joulukuu 2013)

Joulu hiipi meille pikkuhiljaa, kiireettä ja rauhallisissa merkeissä arjen rinnalla. Lomapäiviä oli mukavasti ennen ja jälkeen joulun, niin siivoukset yms. kerkesi myös hoitaa kiireettä. Itse aaton olimme toisessa mummolassa ja Likka sai hurjan paljon lahjoja, ilmeisesti myös haluttuja sellaisia ja mikä tärkeintä.. Suurin osa oli sitä lempiväriä, eli vaaleanpunaista ja kimalteista. ;)

Pitkästä aikaa ehdin vähän keskittyä tähän blogipuoleenkin useamman lomapäivän johdosta. Pitkään täällä onkin hiljaisempaa ollut! Vuoden alussa hiljennyn taas yrittäjyysopintoihin, mutta täällä edelleen ollaan, vaikkakin hiljaiselossa!

Tässä muutamia (ei niin keskittyneenä otettuja) kuvia joulutouhuista, muutaman sanan saattelemana.

Ensin hiipi joulu palloina huonekasveihin, perässä tulivat valot.

Seuraavana sisälle hiipivat mustikanvarvut, jotka saivat samoja vihreitä palloja oksilleen.

Seinällä jo aiempina vuosina roikkuneet lasiset joulupallot,

joita en vielä uskalla kuuseen laittaa vauhdikkaan menon vuoksi.

Ardisia on kaunis joulukukka joka on monivuotinen.

Katsotaan saanko pidettyä hengissä ensi vuoteen saakka!

 Keittiössä jo ennestään pöydällä olleet piparimuotit saivat koristetta vihreästä nauhasta.

 Torttu-tonttu hommissa joulun alla.

 Keittiön nurkkaus koristautui kyntteliköllä

ja imurikin sai juhlavamman asun Likan askartelemasta enkelistä.

Perinteisistä jouluherkuista poiketen tein myös jouluisen juustokakun,

jossa on piparia ja glögiä. Hieman perinteistä ohjetta mukaillen.

 Koristeeksi vaalean Glögikiilteen päälle tein helmiäis-suihkeella pitsikuvion pitsin läpi suihkuttaen

ja siihen lisäsin muutamia sokerihelmiä.

Yleensä en tykkää mainostaa tuotteita, mutta tällä kertaa teen poikkeuksen oivan tuotteen ja tekijän kohdalla.

Kuusen latvatähtenä on Tina Shukla Designin suunnittelema ohutvaneritähti,

joka oli se must ostos näin ensimmäiseen meidän ihan omaan ja aitoon sisäkuuseen.

(Jos pöytäkuusta ei lasketa)

 Viimeisenä vaan ei vähäisempänä joulun tuoksua tuomassa mandariineja neilikoilla!

Kiitos mukavasta vuodesta kaikille enemmän ja vähemmän lukeneille (Joulukuu 2013)

1 Joulujuhla (2013)

Likalla oli ensimmäinen joulujuhla.

Kyllä oli niin ihania esityksiä mineillä, että kamera napsutti kokoaika!

Luova luonne periytyy (2013 Joulukuu)

Näin joulun alla meillä ollaan askarreltu ja taiteiltu paljon. Jotenkin meiltä tulee luonnostaan yhteisenä puuhana askartelut. Minä en ole kauhean hyvä noissa "sit tää menis sinne ja tekis tätä" -leikeissä, joten tämä on sitä meidän yhteistä aikaa.

Harmaa on hyvä väri. (Marraskuu 2013)

Tapasin taas vanhan oravaystäväni . Hän oli jo vaihtanut syksyn muotiväreihin ja valmistautui talven tuloon tiivistämällä kotiaan lämpimämmäksi. Tämä kaveri on hauskaa seurattavaa ruokakätköineen. Aina silloin tällöin sattuu kamerakin olemaan käden ulottuvilla onneki, niin saan tänne muidenkin iloksi muutamia kuvia napsittua.

Muutoin onkin ollut hiljaista blogin puolella, kuvia onneksi tulee aina välillä lisäiltyä. Olen edelleen yrittäjyyskurssilla ja tällä hetkellä työharjoittelussa. Pääosin aikani meneekin aika nopeasti päivisin siellä ja iltaisin Likan ja miehen kanssa. Mitäpäs sitä muuta, tästä minä pidän ja olen onnellinen.

Mollamaya (Marraskuu 2013)

 Mollamayan nettisivutkin avat auenneet. Täältä pääset vilkaisemaan logoja käytössä.

Syyssykkyrällä (Lokakuu 2013)

Meillä on kaksi pientä kissaa hoidossa viikon verran, kun kaverini on perheensä kera matkoilla. Nämä hellyyttävät siskokset ovat tuoneet vaihtelua arkeen, niin positiivisessa, kun negatiivisessakin muodossa. Positiivisena Likka on saanut leikkikaverit, on ihanat rapsuttelukaverit ja hellyyttä saa ja saa antaa mielin määrin. Negatiivisena puolestaan lievä shaibanhaju kotona ja onhan noista hommaakin. Puhelimen laturinjohto on reijillä ja sohvan tausta nypyillä. Kissanhiekoissa muuten on eroja! Käytiin ostamassa eläinkaupasta parempaa hiekkaa ja sitä tuntuu menevän vähemmän, se on helpompi poistaa kopasta ja haiseekin vähemmän, varmasti hinta ja laatu kohdillaan loppupeleissä. Tästä sainkin vinkin toiselta kissanomistajalta. Olen myös opetellut leikkaamaan kissoilta kynnet, mikä olikin yllättävän helppoa koirien käsittelyn jälkeen. Nyt saa kädet ja sohvakin olla vähän enemmän rauhassa. Mukava viikko kaverusten kanssa, mutta olen silti enemmän koiraihminen. Mieluusti rapsuttelen kyllä kissojakin, mutta tämän jälkeen vain kylässä. Sitä omaa koirakaveria saan vielä hieman odotella, tällä hetkellä sille kun ei vielä ole tarpeaksi aikaa. Ehkäpä sitten kun yritys on toiminnassa ja Likkakin hieman kasvanut. Onneksi on nuo meidän omat lutuset mummolassa rapsuteltavana ja näitä kissakavereita löytyy. :)

Muuttomatkaajat (Lokakuu 2013)

 Aamuisella meikkailin takaoven kynnyksellä istuen ja viilentyen, niin rupesi kuulumaan kaakkumista kauempaa. Hetken kuunneltuani tajusin, että muuttolinnuthan ne siellä metelöivät ja juoksin hakemaan kameran, vaihdoin linssin ja aloin kuvaamaan. Muutama kelvollinen otos tuli, vaikka tilanne oli nopeasti ohi. Nyt se on talvikin jo tulossa, selkeästi.

 

Mie sydän syksy (Lokakuu 2013)

Syksy on selkeästi täällä. Ilma tuntuu viileältä ja sisäilma selkeästi lämpimämmältä. Tekee mieli juoda lämmintä ja käpertyä sohvannurkkaan viltin kanssa. Kynttilöytä ja syksyvaloja unohtamatta. Se on siis syksy. Pidän syksystä, se on rakkauden ja hellyyden aikaa, ainankin meillä. :)

Tämmönen lasinen kolmikerrospurkki on kiva sisustusjuttu, mutta todella hankala käyttää oikeasti mitenkään järkevästi. Se meinaan hajoaa helposti, kokemusta on. Niinpä keksin sisälle jotakin ei syötävää ja ei jokapäiväisessä käytössä olevaa juttua. Alakerrassa sellofaaniin kiedottu pattereilla toimiva led-valonauha. Keskellä leivontamuotteja ja ylhäällä koristehiekkaa ja muutama leivontamuotti syksyn lehtien kera.

 

Olohuoneen puolelle mietin minne laittaisin "jouluvalot" ilman että ne näyttää jouluvaloilta. Vihreä vanha purkki pääsi taas esille ja syksyn tunnelmaa tulee kuivatetuista lehdistä.

Ulos asettelimme tähänkin asuntoon vanhat tutut lyhdyt. Etupihalle kaksi isompaa mustaa ja takaterassille viisi pienempää valkoista. Selkeästi nämä yrityskurssin teoriapäivät vaikuttavat, koska kotiin tullessa kädet suorastaan syyhyää päässä näpräämään. Mie oon puuhastelunainen.

Talonpoikaispuusohvan uudistus (Syyskuu 2013)

Viikonlopun projektina tein vanhempieni keittiössä sijainneen puisen sohvan uudistuksen. Kankaat löysin 1€/metri hintaan samasata paikasta, kuin löytämäni nippelilaatikot. Kangas ei oikeasti ole verhoilukangasta, joten nähtäväksi jää, kauanko se kestää. Kuitenkin reikäiseen ja pahan hajuiseen edelliseen pehmusteeseen verrattuna tämä onb tosi jees. Vaikkakin toden näköisesti väliaikainen ratkaisu. Vaahtomuovit ja vanut vaihdoin uuteen, joten jos joskus tarvitsee kangasta vaihtaa, sen voi laittaa suoraan tämän kankaan päälle.

Kankaan kuosiksi valitsin yksinkertaisen ja geometrisen kuvan, kuitenkin ajattoman vanhahtavan näköisen. Kuvio tuo sitä nykyaikaisuutta sohvaan ja kontrastia koukeroiseen puuosaan. Lopputuloksesta tuli kyllä aika hyvä, vaikka itse sanonkin. Nykyisessä asussaan voisi jopa tulla meillekkin majailemaan, mutta ei taitaisi kuitenkaan sopia muihin meidän kalusteisiin kauhean hyvin. Sitäpaitsi, tällä on jo vakiintunut paikka siellä mummolan keittiössä.

Pohdintoja elämästä (Syyskuu 2013)

Nyt yrittäjyyden alkutaipaleella olen huomannut itsessäni suuren muutoksen, muutoksen positiiviseen suuntaan. Olen joutunut pinnistämään itseäni ja olen huomannut olleeni sen tarpeessa! Tällä hetkellä olen todella onnellinen. Yksinkertaisesti hymy korvissa kotiin ja mitkään pienet murheet ei tunnu missään, eikä vastoinkäymiset.

"Tiedän olevani vihdoin oikealla polulla,

polulla sinne jonnekkin.

Sillä polulla, jonka luulin olevan väärin.

En nähnyt muita

 saman polun kulkijoita.

Sammutin liekkiäni päivä päivältä,

väärää, muiden polkua kulkien.

Tämä on minun polkuni, polku joka johtaa tielle.

Olen löytänyt sen, olen varma siitä."

-Haaveilija

Haluan pyrkiä parempaan ja oppia, olla silti oma itseni. Olen saanut viimeisen kuukauden aikana niin paljon hyvää mieltä osakseni, että taisi varastot täyttyä kerralla. Se että joku uskoo minuun, vihdoin oikeasti siihen mitä oon aina halunnut tehdä ja siihen millainen tekijä olen. Se mikä sieltä sisuksista vaan väkisin tulee ulos, milloin missäkin muodossa ja milloin milläkin tavalla. Vihdoin olen löytänyt sille edes osan tarkoitusta ja en tunne olevani yksin tämän tunteen kanssa. Täällähän on muitakin minunlaisia! En olekkaan niin outo, enkä varsin mene enää samaan ajattelutapaan takaisin. Olen siis pikkuhiljaa löytämässä itseäni ja sitä elämän tarkoitusta, yhtä niistä. Toinen on Likka.

Toistaiseksi olen pysytellyt nimimerkin takana, mutta jonain päivänä "tuun juuri sellaisena, kun oon". Tässäpä tällainen aivopamaus tällä kertaa, en oikein itsekkään osaa sanoa, mitä tarkoitan, mutta yritän tarkentaa jatkossa!

Mukavaa alkavaa viikkoa nille, jotka tämän lukee. :) Minä ainankin odotan innolla.

Löytöjä (Syyskuu 2013)

Kävimme materiaalien hamstraus-/metsästysreissulla yrityskurssia varten ja materiaalien lisäksi matkaan tarttui tulevan työhuoneenkaappiin sisälle vanhoja lokerikkoja. Oikein muistin hyllyjen koon ja juuri sopiva määräkin oli lokerikkoja! Nuo hyllyt olivat hankalan mallisia työtarvikkeille, kun papereita varsinaisesti ei tule tässä kaapissa säilytettyä. Nyt sain ne hyötykäyttöön! Tää oli kyllä hyvä löytö. Hintaakin oli vain 2,5€/kpl ja jokaisessa on 6 välisseinää, niin nippelit ja nappelit pysyvät järjestyksessä. Väliseinissä on paikka vielä nimilapullekkin.

Mollamaija (Syyskuu 2013)

Yrittäjyyskurssilla saatiin kokeilla huovuttamista sillä aikaa, kun toiset olivat haastatteluissa. Tässä minun ensimmäinen huovutustyö. Tuskin kuitenkaan viimeinen, sen verran mukavaa touhua tuo oli.

Polttaritunnelmissa (Syyskuu 2013)

Kaveriporukamme yksi nuori nainen päätti mennä naimisiin! Sattuipa lähes sama päivämääräkin, kuin meillä, mutta vuotta aiemmin. :) Päätimme kavereiden kanssa pitää pienimuotoiset polttarit, koska porukka on opiskeluvuosien jälkeen ollut enemmän ja vähemmän hajallaan, vaikka aina mahdollisuuksien tullen yritämmekin nähdä. Oli ihana nähdä taas koko porukalla, tyttöjen kesken. Tämä täytyy ottaa tavaksi, ainankin kerran vuodessa ja nimenomaan mökillä. Jos ei tällä, niin jollakin muulla. Tämä mökki oli lainattu tulevan morsiammen kotikaupungista. Paikkana olikin ihana vanha puupirtti/mökki ja vanha, jokseenkin uusittu pihasauna hirsiseinineen. Todella rauhoittava ja seesteinen miljöö, pääsi jokainen varmasti irti arjen kiemuroista, mitä kenelläkin oli sillä hetkellä menossa. Taisi tulla useammallakin tarpeeseen, minulla ainankin. :) Tässä muutama kuva tunnelmista, vaikkakin ajan haalistamana. Näitä hetkiä muistellen ja seuraavaa kertaa odotellen, kiitos rakkahat! <3

 Ulkona oli ihanan aurinkoinen ja lämmin ilma, ihan, kuin tilauksesta.

Aiemmat päivät olivat olleet viileät ja syksyn tuntuiset.

 Iltaa istuttiin vielä kynttilöiden valossa ulkoisalla, kunnes ilta rupesi viilenemään liikaa ja siirryttiin sisälle lämmittelemään.

Morsiammen selviytymissalkku tulevaan avioliittoon, sisältö jääköön alaisuudeksi.

 Kaverilta lainattu oiva vinkki kameran hätävarana toimivaksi linssinsuojukseksi!

(sukka) Sattuipa syksyn väreissäkin olemaan.

Pitkästä aikaan (Syyskuu 2013)

 

 ..Täällä taas! Aika on hujahtanut hurjaa vauhtia ja viimoiset syksyn lämpimät ilmat ovat käsillä. Oma aikani on kulunut yrittäjyyskurssilla ja sain juuri eilen tietää, että pääsin jatkoon puoli vuotta kestävälle jaksolle! Eli minusta tulee yrittäjä. Tähän olen koko elämäni tähdännyt ja vihdoin tuntuu, että olen löytänyt oman polkuni. Kaikki on hyvin, niin kodin, kuin urankin puolelta ja tuntuu aivan pakahduttavalta, kuinka ihania ihmisiä olen saanut vuosien varrella vierelleni. Vanhat ja uudet tuttavat, jotka kannustavat ja ovat tukenani. Ihan loistava fiilis!!!

Tässä muutamia kuvia tältä viikonlopulta. Likka, joka kasvaa kuin vesiheinä, mummolan puussa majaillut tikka ja tulevia projekteja. Projektista piti ensin tulla kasvihuone, seuraavaksi leikkimökki, mutta tällä hetkellä näyttää siltä, että siitä tulee huvimaja/leikkitila. Ikkunat bongasin ilmaiseksi eräältä palstalta ja siitähän se idea sitten lähti! :)

Palailemisiin, jatkossa aiheina vaihtuvat fiilikset. Projektit taitaa jäädä sivummalle, koska yrityksen muodostuessa niistä tulee LIIKESALAISUUS, hssss..

Zirp, zirp! (Syyskuu 2013)

Minä olen hyvin pieni ja minä aivan unohduin joukosta, olin hypännyt väärään kansioon epähuomiossa. Oi, voi!

Elokuun rippeet (Elokuu 2013)

 Random kuvia viikonlopun mökkirentoutusreissusta. Nyt jaksaa istua opiskelemassa yrittäjyyskurssilla!!

Lehden benjihyppy.

 Haukka liitää.

Vapaapudotus.

 Yksin syksyyn.

Jumissa.

 Selviytyjät Sieni kisan ensimmäinen tuotantokausi.

Suihkulintukone.

 Yhdessä syksyyn.

 

Olihan miulla Likkakin mukana, vaikkakin kuvaamassa sain olla ihan yksin. Likalle touhua riitti kiuaskivien kasaamisesta kannon päälle ja kivien heittelystä veteen. Yksinkertaista! Tulee ihan oma lapsuus mieleen samoissa maisemissa.