Pohdintoja elämästä (Syyskuu 2013)

Nyt yrittäjyyden alkutaipaleella olen huomannut itsessäni suuren muutoksen, muutoksen positiiviseen suuntaan. Olen joutunut pinnistämään itseäni ja olen huomannut olleeni sen tarpeessa! Tällä hetkellä olen todella onnellinen. Yksinkertaisesti hymy korvissa kotiin ja mitkään pienet murheet ei tunnu missään, eikä vastoinkäymiset.

"Tiedän olevani vihdoin oikealla polulla,

polulla sinne jonnekkin.

Sillä polulla, jonka luulin olevan väärin.

En nähnyt muita

 saman polun kulkijoita.

Sammutin liekkiäni päivä päivältä,

väärää, muiden polkua kulkien.

Tämä on minun polkuni, polku joka johtaa tielle.

Olen löytänyt sen, olen varma siitä."

-Haaveilija

Haluan pyrkiä parempaan ja oppia, olla silti oma itseni. Olen saanut viimeisen kuukauden aikana niin paljon hyvää mieltä osakseni, että taisi varastot täyttyä kerralla. Se että joku uskoo minuun, vihdoin oikeasti siihen mitä oon aina halunnut tehdä ja siihen millainen tekijä olen. Se mikä sieltä sisuksista vaan väkisin tulee ulos, milloin missäkin muodossa ja milloin milläkin tavalla. Vihdoin olen löytänyt sille edes osan tarkoitusta ja en tunne olevani yksin tämän tunteen kanssa. Täällähän on muitakin minunlaisia! En olekkaan niin outo, enkä varsin mene enää samaan ajattelutapaan takaisin. Olen siis pikkuhiljaa löytämässä itseäni ja sitä elämän tarkoitusta, yhtä niistä. Toinen on Likka.

Toistaiseksi olen pysytellyt nimimerkin takana, mutta jonain päivänä "tuun juuri sellaisena, kun oon". Tässäpä tällainen aivopamaus tällä kertaa, en oikein itsekkään osaa sanoa, mitä tarkoitan, mutta yritän tarkentaa jatkossa!

Mukavaa alkavaa viikkoa nille, jotka tämän lukee. :) Minä ainankin odotan innolla.