Myöhäinen pääsiäiskuva ja jotakin muuta (2015)

Pääsiäinen oli ja meni, viuhahti vauhdilla!

Tässä asunnossa ei sen enempää ole innostanut sisustella, mutta olen tavallaan valmistellut pieniä asioita sitten uutta kotia varten. Esimerkiksi teet olen järjestellyt lasipurkkeihin. Innostuimme tästä teemerkistä ja mietinkin miten saisin säilytettyä ne hyvänä, jos on avattuna useampaa eri laatua. Olin roudannut työhuoneelle hääjuhlien koristeeksi (no ostin ne kyllä jatkokäyttöäkin ajatellen) ostamani vanhat lasipurkit ja koska ne etsivät vielä paikkaansa ja olivat tyhjinä, niin otin ne tähän käyttöön. Ne ovat ilmatiiviitä ja juuri sopivan kokoisia ja mallisia. Leikkasin etiketit pahvipakkauksista sopivan kokoisiksi ja teippasin purkkeihin kiinni. Teepussit laitoin sisälle niiden alkuperäispakkauksen sisällä olleen folion näköisen pussin sisällä, mikä yhdistää mukavasti purkkien ulkonäköä ja antaa lisäsuojaa pusseille. Uudessa kodissa nämä toivottavasti löytävät arvoisensa paikan, nyt ne nököttävät keittiön tasolla, ei niin edustavan väriskaalan osana, mutta siitä niitä on nopea ottaa käyttöön.

Karvakuono tuli taloon (2015)

Tässä meidän perheen uusin tulokas. Karvakuono täyttää kesällä 1v ja on rodultaan Paimensukuinen Suomen Lapinkoira. Oikein ihana, toimelias ja hauska persoona! Likan paras kaveri.

Kevättä kohti!

Tajusin tuossa taannoin, että täytyy pistää siemenet jo itämään, jos meinaa saada pihalle jotakin kasvamaan. Kiireessä sitten istuttelin kuppeihin kaikkia ostamiani siemeniä ja sainkin jo ystäviltä naurun saattelemana kommenttia, että "meinaatko hortonomi kasvattaa porkkanatkin tuossa pikku kipossa?" Enhän mie mitään ajtellut sen kummemmin, senkun tökin kaikki siemenet purkkeihin sen enempää tutkimatta! Kyllä sain hyvät naurut itsekkin, kun mietin tuota kuution muotoista porkkanaa. Edellisessä asunnossa ne kyllä pistin suoraan kasvatuspenkkiin, mutta nyt jotenkin ajattelin, että tottakai ne voi idättää kupissa ja siirtää siitä maahan, vaan eihän siinä mitään järkeä oikeasti ole!

No mutta, sitten on myös pääsiäinen "öhöm" kohta tulossa, joten ehkä vähän ajoissa mutta auringosta innostuneena kylvin jo rairairairuohotkin. Näitä on jo monesti joutunut leikkaamaan, kun kasvavat päivässä jo parisen senttiä pituutta. Saa nähdä ovatko ne vielä hengissä pääsiäisenä. :D

Ei millään malttaisi odottaa muuttoa. Näkisi mitä sieltä pihasta nousee ja voisi suunnitella minne laittaa omenapuun, leikkimökin, ehkä myös hiekkalaatikon ja muita istutuksiakin. Nyt voi vaan kuvitella päässä ja valmistautua ajatustasolla kaikkeen. Enää kaksi kuukautta!

Mitä onkaan tapahtunut sillä välin, kun olen ollut tauolla?

Olen touhunnut Likan kanssa, tehnyt kotihommia, käynyt yrittäjyyskurssin, perustanut yrityksen, saanut oman työhuoneen, hankkinut karvaisen perheenlisäyksen "Villapallon" kuten Likka hänet nimesi, Siivonnut Villapallon silput, löytänyt pihasta Villapallon kaivamia kuoppia, peittänyt kuoppia ja kylvänyt uutta nurmea tilalle, kouluttanut Villapalloa, suunnitellut häitä, viettänyt 80-luvun morsian teemaiset polttarit, mennyt naimisiin, viettänyt juhlapyhiä, viettänyt aikaa mökillä, tehnyt omituisia juttuja (viitaten appelsiinista tehtyyn kynttilään), harjoitellut laatoittamista ja tehnyt muita mieluisia projekteja, huomannut luonnonkiharoiden lisääntymisen iän myötä ja kaikkea mahdollista mitä nyt elämään kuuluu. Joihinkin aiheista palaan vielä myöhemmin!

Vieläkö muistatte minut? Täällä ollaan taas!

Ompas aika hujahtanut nopeasti ja ilmeisesti tauko teki hyvää. Olin jo aikeissa laittaa blogin ns. pakettiin ja jatkaa muiden askareiden parissa, mutta nyt on taas into palannut uusien projektien myötä ja niitä on luvassa jatkossa vieläkin enemmän. Olemme juuri ostamassa omaa omakotitaloa ja talon rakennusvuoden huomioon ottaen (1985) ja sen aikaisen päivittämättömän sisustuksen, hommaa riittää! Muutto lähenee, mutta vasta kesäkuun alusta pääsen kunnolla käsiksi talon sisustamiseen. Kaupungin vaihtumisen takia olenkin kesän Likan kanssa kotona ja syksyllä päivittelen kuulumisia minkä töiltäni ehdin. Onneksi on liikkuva työ ja joustavat aikataulut, niin eiköhän sitä kotonakin saa jotakin aikaiseksi!

En malttaisi millään odottaa, mutta ei kai tässä muukaan auta. Tämä "väliaikaisratkaisu" ennen oman talon löytymistä alkaa jo jäädä pieneksi, mutta sopu sijaa antaa, vai mitenkäs se oli? Kyllä se silti hyvältä tuntuu, kun pääsee väljemmille vesille, sillä tuo kevättä enteilevä aurinkokin huutaa uudistumista ja mielessä olevat projektit pyrkivät melkein väkisinkin ulos.

Nyt taidankin pyrkiä aurinkoon ja ottamaan kuvia pitkästä aikaa. Nähdään pian!

Joulujuttuja (Joulukuu 2013)

Joulu hiipi meille pikkuhiljaa, kiireettä ja rauhallisissa merkeissä arjen rinnalla. Lomapäiviä oli mukavasti ennen ja jälkeen joulun, niin siivoukset yms. kerkesi myös hoitaa kiireettä. Itse aaton olimme toisessa mummolassa ja Likka sai hurjan paljon lahjoja, ilmeisesti myös haluttuja sellaisia ja mikä tärkeintä.. Suurin osa oli sitä lempiväriä, eli vaaleanpunaista ja kimalteista. ;)

Pitkästä aikaa ehdin vähän keskittyä tähän blogipuoleenkin useamman lomapäivän johdosta. Pitkään täällä onkin hiljaisempaa ollut! Vuoden alussa hiljennyn taas yrittäjyysopintoihin, mutta täällä edelleen ollaan, vaikkakin hiljaiselossa!

Tässä muutamia (ei niin keskittyneenä otettuja) kuvia joulutouhuista, muutaman sanan saattelemana.

Ensin hiipi joulu palloina huonekasveihin, perässä tulivat valot.

Seuraavana sisälle hiipivat mustikanvarvut, jotka saivat samoja vihreitä palloja oksilleen.

Seinällä jo aiempina vuosina roikkuneet lasiset joulupallot,

joita en vielä uskalla kuuseen laittaa vauhdikkaan menon vuoksi.

Ardisia on kaunis joulukukka joka on monivuotinen.

Katsotaan saanko pidettyä hengissä ensi vuoteen saakka!

 Keittiössä jo ennestään pöydällä olleet piparimuotit saivat koristetta vihreästä nauhasta.

 Torttu-tonttu hommissa joulun alla.

 Keittiön nurkkaus koristautui kyntteliköllä

ja imurikin sai juhlavamman asun Likan askartelemasta enkelistä.

Perinteisistä jouluherkuista poiketen tein myös jouluisen juustokakun,

jossa on piparia ja glögiä. Hieman perinteistä ohjetta mukaillen.

 Koristeeksi vaalean Glögikiilteen päälle tein helmiäis-suihkeella pitsikuvion pitsin läpi suihkuttaen

ja siihen lisäsin muutamia sokerihelmiä.

Yleensä en tykkää mainostaa tuotteita, mutta tällä kertaa teen poikkeuksen oivan tuotteen ja tekijän kohdalla.

Kuusen latvatähtenä on Tina Shukla Designin suunnittelema ohutvaneritähti,

joka oli se must ostos näin ensimmäiseen meidän ihan omaan ja aitoon sisäkuuseen.

(Jos pöytäkuusta ei lasketa)

 Viimeisenä vaan ei vähäisempänä joulun tuoksua tuomassa mandariineja neilikoilla!

Kiitos mukavasta vuodesta kaikille enemmän ja vähemmän lukeneille (Joulukuu 2013)

1 Joulujuhla (2013)

Likalla oli ensimmäinen joulujuhla.

Kyllä oli niin ihania esityksiä mineillä, että kamera napsutti kokoaika!

Luova luonne periytyy (2013 Joulukuu)

Näin joulun alla meillä ollaan askarreltu ja taiteiltu paljon. Jotenkin meiltä tulee luonnostaan yhteisenä puuhana askartelut. Minä en ole kauhean hyvä noissa "sit tää menis sinne ja tekis tätä" -leikeissä, joten tämä on sitä meidän yhteistä aikaa.

Harmaa on hyvä väri. (Marraskuu 2013)

Tapasin taas vanhan oravaystäväni . Hän oli jo vaihtanut syksyn muotiväreihin ja valmistautui talven tuloon tiivistämällä kotiaan lämpimämmäksi. Tämä kaveri on hauskaa seurattavaa ruokakätköineen. Aina silloin tällöin sattuu kamerakin olemaan käden ulottuvilla onneki, niin saan tänne muidenkin iloksi muutamia kuvia napsittua.

Muutoin onkin ollut hiljaista blogin puolella, kuvia onneksi tulee aina välillä lisäiltyä. Olen edelleen yrittäjyyskurssilla ja tällä hetkellä työharjoittelussa. Pääosin aikani meneekin aika nopeasti päivisin siellä ja iltaisin Likan ja miehen kanssa. Mitäpäs sitä muuta, tästä minä pidän ja olen onnellinen.