Raskausaikana täytyi saada jotakin aikaiseksi ja ompelin 3kpl mekkoja mummon vanhasta pellavakankaasta. Napit ja vuorikankaan ostin uutena. Sukulaislapset ja kummityttö saivat mekot käyttöönsä, mutta olin muistanut kummitytön koon väärin, niinpä mekko olikin jo hänelle liian pieni. Se jäikin sitten odottamaan kaappiin oman lapsen syntymistä, koska todennäköisimmin sieltä oli tulossa tyttö ja tyttö sieltä tulikin. Mekko on jo nyt valitettavasti pieni, mutta eihän siitä raaski luopua. Säästetään tuleville sukupolville. ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti